Jacksonin kameleontin poikaset lähenevät kohta 6 viikon ikää. Mikäli laskin pikku vipeltäjät alun perin oikein, oli luku 23 kpl. Nyt menehtyneiden jälkeen luku on 19. Tuo äkkikuolema on yleinen ongelma Jacksonin kameleontin kasvatuksessa. Aina 4-5 kuukauden ikään asti. Sen yli päästyä helpottaa.
Olen saanut kaikesta tästä ihanuudesta kokemusta sekä harmaita hiuksia. On paikoitellen lannistavaa löytää kuollut vauva aamulla valojen syttyessä, vaikka olet kaikkesi antanut terraarion hoitoon, kosteutukseen sekä ruokintaan.
Päällisin puolin kaikki siis hyvin mutta äkkikuolemat tiputtaa vauveleita oksalta tuonelaan. Olen rasittanut harmaat nystyräni maitohapoille miettiessäni syytä. Toki, heikoimmat kuolee. Se on luonnonlaki, pitää siitä tai ei. Emon ravinnon laatu vaikuttaa huomattavan paljon syntyvien pikkuisten kameleonttien kuntoon. Sen pähkäilemisen jälkeen, jos tulee siihen tulokseen että kunnossa oli, on aika miettiä muita syitä. Poikaset ovat niin pieniä, että hedelmäkärpänen täyttää niiden suun. Silloin myöskään elimistö ei tietystikään ole kummoinenkaan. Tästä lähdin miettimään keuhkojen, kudosten ja ihon kautta kosteutusta. Liian kuiva ilma vaikeuttaa pienten keuhkojen toimintaa. Myös kieli ja ruoansulatus toimii huonosti. Ruokinnassa käytetyt vitamiinijauheet ( kalkki, spirulina, monivitamiini ) vaativat sulaakseen runsasta kosteutusta. Saatavilla tulee olla koko ajan vesipisaroita lehdillä, joita juoda.
Aiemmin käytössä olevaa sumutuslaitetta pidin päällä öisin ja päivisin kosteutuksen suihkuttelin käsin suihkepullolla. Parin päivän välein oli raato pohjalla. Kuoleman tulon saattoi aavistaa pikkuisen habituksesta. Nuokkui oksalla silmät kiinni, eikä herkullinen hedelmäkärpänen vieressä kiinnostanut. Nyt vajaan viikon olen pitänyt sumutuslaitetta päällä lähes yötä päivää, tuottaa viileää vesihöyryä, sekä suihkuttanut lehdille vettä. Toistaiseksi toiminut eikä viikkoon ole kuolemia tullut. Eli runsas kosteus on vähäpätöinen lause, pitää olla jatkuva sumuinen kosteusverho terraariossa. Tästä aiheutuu seuraava ongelma. Pikkuisten jätökset, kärpästen raadot sekä terraarion pohja suorastaan uivat yhtenä mössönä sulassa sovussa. Siivous onkin tuiki tärkeää! Vähintään kerran päivässä otan talouspaperikärpäskakkamössön pois vaihtaen puhtaat tilalle.
Oikean puolimmainen terraario on kaikkien pikkuisten käytössä tällä hetkellä mutta viereen on rakentumassa toinen, koska kokoeroa on jo nähtävissä ja se aiheuttaa kilpailua ruoasta, lämmittelypaikoista ja ihan vain olemisesta. Vasemman puoleinen terraario on lähes valmis. Ratkaistavana on ainoastaan yksi ongelma. Sumutuskoneen toimivuus molempiin terraarioihin jatkoliitännällä. Nyt sumua tulee vain toiseen. Toiseen tulee, jos haluaa. Mikä mielestäni tarkoittaa sitä, että nostovoima riittäisi mutta muualla tökkii. Noh, ongelmat on tehty ratkottaviksi.
Ruokinta on myös tuottanut hieman päänvaivaa. Kameleontit syövät kyllä hienosti ja on ollut upeaa nähdä noin pienen toimivan täydellisen kameleontin tavoin ampuen saaliinsa. Maiskuttelevat hedelmäkärpäsiä niin herkullisesti suutaan aukoen, että tekisi mieli itsekin maistaa. Ruokintaan ongelman on tuonut vitaminointi. On ollut hankalaa saada kalkki ruokaeläinten pintaan tai yleensäkään antaa niille monipuolista ravintoa, jotta kameleontit saisivat hyödynnettyä mahdollisimman paljon. Hedelmäkärpäset ( jonka latinan kielistä nimeä en nyt muista ) olen kalkittanut siten, että rasian kannessa olevasta ritilästä ripottelen kalkkijauheen ja kevyesti ravistelen kärpästen joukkoon. Spirulina jauhetta olen teelusikan kärjellisen laittanut sekaan. Buffalomadot ovat helpompia. Rasiaan ruoaksi porkkanaa, nektariinia, paprikaa, mansikoita yms ja ennen tarjolle laittoa ripotella vitamiinijauhetta päälle. Vitamiinien määrät olen pitänyt hyvin minimissä, koska useimmiten liiallinen hyvän ajattelu kääntyy pahaksi. Pieni elimistö ei sulata kaikkea. Spirulina on äärimmäisen hyvä kasviproteiinin lähde, sisältää n 60 eriä kasviproteiinia.
Jacksonin kameleonttia pidetään hankalahkona lajina niiden olosuhde vaatimusten vuoksi. Runsas kosteus mutta viileä ilma sekä hyvä ilman kierto. Lämpölampun allakaan ei mittari saisi nousta helle lukemiin, vaan pysyä maltillisesti alle 30 celsius asteen. Poikaset eivät tarvitse niinkään paljoa lämpöä, päinvastoin pieni elimistö kuivuu yllättävän nopeasti.
Omat aikuisten sekä näiden poikasten terraariot on tehty isoimmalta osalta kokonaan verkosta. Elvin terraario on vanha vaatekaappi vesieristyksineen ja suurella ilmanvaihdolla. Kaatosademaisen suihkuttelunkaan jälkeen ei kestä kauaa, että pinnat kuivahtavat. Jacksonin kameleontti Elviksen terraario on kokonaan verkkoa ja poikasilla koko etu -ja takaseinät verkosta sekä katto. Sivut ovat vaneria.
Kuvassa Elvis nauttimassa sumuverhosta. Aamuisin suihkutan kosteutta lisäksi ja molemmat aikuiset Jacksonin kameleontit tulee suihkun alle nauttimaan ja putsailemaan silmiään. Useasti myös juovat.
Osalla pienokaisista on alkanut kasvaa sarvet. Väritykset myös vaihtelevat edelleen suuresti. Osa on täysin mustavalkoisia, osa vaalean ruskean valkoisen kirjavia ja loput tasaisen ruskeita. En ole vielä päässyt selvyyteen onko väreillä jotain merkitystä sukupuolen, hyvinvoinnin tai kunnon kanssa. Luonnossa varmasti auttaa selviytymisessä, kun sulautuvat pensaiden ja puiden oksiin väritykseltään.
Ensimmäistä nahanluontia odotellessa odotan innolla tulevaa sekä sen tuomaa haastetta. Pikkuisten seikkailuja on hienoa seurata!
Maanantaikappale 