Lehtisirkka ( Phyllium philippinicum )

Elävältä lehdeltä näyttävä lehtisirkka on kotoisin Filippiineiltä. Todellinen luonnon taidon näyte! Ja mainio esimerkki siitä, ettei aina tarvitse olla suuri ja pelottava omatakseen hyvän puolustuksen. Nämä puolustautuvat pedoilta matkimalla lehteä. Ja jos valepuku ei hämää saalistajaa, alkavat ne heilumaan paikoillaan kuin tuulen keinuttama lehti tai tömähtävät maahan leikkien kuollutta.

Terraariossa asuessaan näitä voi pitää samassa pienessä ryhmässä terraarion koosta riippuen. Mitä suurempi terraario pinta-alaltaan sen enemmän mahtuu asukkaita. Minimi kokona pitäisin 30 x 30 x 30. Tämä lehtisirkka laji aikuismitassaan yltää lähemmäs 10 cm pituuteen. Nahanluonnin onnistuneen lopputuloksen takaamiseksi tilaa tulisi olla kolme kertaa lehtisirkan pituus. Hoitonsa puolesta lehtisirkat ovat suhteellisen helppoja. Syötäväksi sopivia lehtiä ja kosteuden ylläpito. Kosteus vaikuttaa myös nahanluonnin onnistumiseen. Liiallinen kosteus nihkeyttää irtoavan nahan ja vaikeuttaa sirkan ulospääsyä nahasta. Pahimmassa tapauksessa vanha nahka jää kiristämään ja raajoja saattaa irrota. Kuolemaan tämä ei johda, koska näillä otuksilla on taito tehdä sellaista mistä ihminen vielä vain haaveilee, kasvattaa seuraavien nahanluontien yhteydessä raaja takaisin.

Ruoaksi kelpaa tammenlehdet, salal, karhunvatukka, viinimarjapuskien lehdet, villivadelma, ruusu ja joskus salaatti. Oman kokemuksen myötä voin todeta, ainakin omille sirkoille, parhaiten maistuvan tammen lehdet sekä villivadelman. Kesäisin ravinnon saa pienellä vaivalla luonnosta, puhtailta alueilta tietenkin. Ei vilkkaan ja hurjana hurisevan moottoritien varrelta. Talven pelastaa kukkakaupasta löytyvä salal tai pakkaseen laitetut kesän lehdet. Ja tietysti kauppojen hyllyiltä löytyvät salaatit ja yrtit. Tarvitsemansa nesteen lehtisirkat saavat suihkutusten yhteydessä pinnoille jäävistä pisaroista. Hakeutuvat janon tullen itse juomaan.

Phyllium philippinicum laji lisääntyy sukupuolisesti tai partenogeneettisesti eli naaras yksinään. Näistä munista syntyy vain naaraita. Tämä on johtanut siihen, että koiraat ovat harvinaisuuksia löytää. Sukupuolierot tunnistaa helposti, jo hieman ennen viimeisiä nahanluonteja aikuiseksi. Naaraat ovat suurempia, leveämmän mallisia ja tuntosarvet ovat lyhyet. Naaraille kasvaa siivet mutta eivät osaa lentää. Koiraat ovat kapeampia malliltaan, sirorakenteisimpia ja omaavat pitkät tuntosarvet. Koirailla hyvä lentokyky. Luonnossa koiraat lentävät pitkähköjäkin matkoja löytääkseen tiensä sukukypsän naaraan luo.

Aikuisten lehtisirkkojen elämä viimeisen nahanluonnin jälkeen on aika lyhyt, muutamia kuukausia. Tästä alkaen löytyy haastetta harrastukseen, varsinkin jos ajatuksena on kasvattaa näitä luonnon ihmeitä. Haastetta saada niin samanikäisiä, eri sukupuolisia lehtisirkkoja ollakseen samaan aikaan sukukypsiä. Iso haaste tulee myös poikasten hoidossa. Itse muutamaan otteeseen ostin lehtisirkkoja ja kasvatin ne sukukypsyyteen. Joka kerta koiras kuoli ennen parittelua. Vihdoin sain laitetuksi munia hautomoon n 60 kappaletta. Käytin samoja rasioita haudonnassa, joissa olen tuonut ruokaeläimiä Faunattaresta kotiin. Kostutettua talouspaperia pohjalle ja munat siihen. Kanteen merkkasin päivämäärän. Se kannattaa tehdä, koska näiden haudonta-aika on pitkä. Sukupuolisesti lisääntyneiden munien haudonta kestää n 4-6 kuukautta. Partenogeneettisesti syntyneiden haudonta kestää kauemmin ja niiden kuoriutumisprosentti on heikompi.

Oma kasvatusprojektini alkoi lokakuu/ 2017. Silloin laitoin munat rasioihin ja rasiat jääkaappimme yläpuolella olevaan kaappiin. Testasin aiemmin lämmöt muutaman päivän ajan ja lämpö pysyi 25 c tasaisena. Kerran päivässä suihkautin hieman kosteutta rasioiden reunoille. Kerättäessä munat terraariosta ne ovat sileitä, mutta kohonnut kosteus nostattaa väkäsiä esiin munien pintaan. Olisiko näiden tarkoitus luonnossa auttaa munien leviäminen ohikulkevan eläimen karvoitukseen kiinnittyen? Pitkäjänteisesti haudoin ja hoisin munia, tarkastelin ja haistelin oireita homehtumisesta sekä yleisestä voinnista. Ja sitten! Toukokuussa 2018 näkyikin yksi kuoriutuja. Ja toinen. Ja toinen. Poikasia on kuoriutunut yhteensä varmasti lähemmäs 50 mutta selviytynyt alle 10. Todella iso merkitys on keksiä minkä ruoan hyväksyvät ja yleensäkään hoksaavat syödä. Suihkuttelun kanssa pitää olla äärimmäisen tarkka, pienikin vesipisara riittää hukuttamaan nämä lähes sokerimuurahaisen kokoiset pikkuiset. Omille pikkuisille mahdollisuus selviytymiseen löytyi kevään edetessä villivadelman oksista. Niiden lehdet olivat haluttua ruokaa. Aiemmin tarjottu tammi, salal, tammenlehtisalaatti, viime kesäiset mustaherukan lehdet tai vehnäoraan alut eivät kelvanneet ja se näkyi raatoina terran pohjalla.

Kun on onnistunut saamaan pikkuiset läpi parin nahanluonnin, alkaa olla helpotuksen puolella. Ulkonäöltään alkavat muistuttaa pientä lehtisirkkaa eivätkä ole niin alttiita olosuhteiden tuomien muutosten edessä. Olin aiemmin tehnyt suullisen sopimuksen länsikeskuksen Faunattaren kanssa näistä. Kasvatuksen onnistuttua veisin lehtisirkkoja heille myyntiin. Heinäkuussa 2018 vein 4 lehtisirkka vauvaa Faunattareen. Määrä ei ole todellakaan suuren suuri mutta ylpeys itsestäni on. Onnistuin kuin onnistuinkin pitkistä vastoinkäymisistä huolimatta. Nyt kohti uutta kasvatusprojektia! Tein vaihtokaupat lehtisirkoista Extatosoma tiaratum lajiin. Niitä on nyt 4 ihastuttamassa kotiani. Jännityksellä odotan uutta seikkailua.

8.8.2019 hain Faunattaresta uudet lehtisirkat ( P. Philippinicum ) Pikkuisia vielä ja kolme neljästä on koiraita. uuteen tilaukseen laitoin pari naarasta lisää. Uutta kasvatusprojektia suunnitteilla!

2 vastausta artikkeliin “Lehtisirkka ( Phyllium philippinicum )

  1. Suurenmoinen projekti sulla😍 Vieläkö kasvattelet lehtisirkkoja? Olen etsinyt niitä pitkään tuloksetta. Olisin kiinnostunut ostamaan pari, jos on ylimääräisiä. Voitko laittaa spostia?

    Tykkää

    1. Oih, kiitos ! Valitettavasti lehtisirkkaa ei ole juuri nyt. Olen itsekin kysellyt sitä huonoin tuloksin. Aivan mainio otus! Muuta kyllä löytyy. Sarvikuonokas tyttöjä kolme, sekä isoja toukkia ja D.Giganteumin munia runsaasti. Jos satun löytämään lehtisirkkoja, niin laitan sinulle tietoa tähän.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.