Vietnamin sauvasirkka naaras kasvoi aikuiseksi. Koiras muuttui jo hieman aiemmin ja on odotellut naarasta kokeillen välillä tuntoja.
Pari päivää sitten illalla huomioni kiinnittyi terraariosta kuuluviin ääniin. Pääsin todistamaan parittelua. Naaraan suuri olemus sai minut tuntemaan sääliä koirasta kohtaan ja hetken mietin rakentaisinko tulitikuista tikkaat avuksi. Turhaan aliarvioin luonnon luomuksia. Hienosti koiras hoiti aktinsa.
Naaras on n 19 senttiä pituudeltaan ja komean vihreä. Koiras huomattavasti pienempi ja sirompi kooltaan. Väriltään rusehtava. Hienot siivet selässä ovat vaaleanvihreät auetessaan. Nyt muninnan odottelua ja hautomoon laittoa.
Tällaisina päivinä mielenterveys kukoistaa. Tunnen suurta onnistumisen riemua. Sanat eivät riitä kertomaan, kuinka suuresti pidän hyönteisten, rukoilija- ja sauva sirkkojen, kameleonttien, kuoriaisten ynnä muiden eläinten ja luonnon ihmeiden seurailusta.
Toinen mielenterveyttä hoivaava on piirtäminen. Siinä pääsee Go with the Flow- tilaan, jossa muu maailma murheineen ja särkyineen unohtuu. Aivosairauden vuoksi hermokipuja on tuon tuostakin.
En ole sekoamassa mutta tunnen itseni eläimelliseksi kevään tullen. Maasta nouseva tuoreen mullan tuoksu, heräilevät muurahaiset ja puiden heleän vihreät silmut saavat aikaan halun mennä kaivelemaan ojan penkkoja etsien sammakon kutua tai sisiliskoja sormet kurassa. Haistella auringossa lämminneiden puunrunkojen tuoksuja ja ihastella kallioita vehreyttävää sammalta. Lintujen viserryskonsertti on kauneinta mitä aamuisin saa kuulla.
Upeaa kevättä kaikille. Ihanaa, nyt se on täällä taas pitkän talven jälkeen!
Maanantaikappale 