Kameleonttien persoonat

Jokainen on yksilö. Yksi tulee jo terraarion ovelle vastaan ja toinen pullistuu sähisten jo kauempaa. Kolmas jähmettyy odottaen siirtoasi. Neljäs juoksee karkuun miettimättä enempiä.

Omasta kolmikostani luonne-eroja löytyy laidasta laitaan. Jemenin kameleontti naaras, Terttu, on eläinmaailman Justiina. Pelkästään lähestyessä terraariota alkaa pullistelu, sähinä ja väri muuttuu. Terttu ei pelkää, se on vain sähäkkänä puolustamassa reviiriään. Niin nopeasti kuin vain kameleontti voi, juoksee Terttu terraarion ovelle ilmoittamaan tulevani liian lähelle. Oven ulkopuolelle kuuluu tuohtunut puhina ja tuhahtelu. Oven avatessa Terttu on jo pullistuneena kihisten tuijottamassa, ettenkö jo tajua! Kunnes itse tajuaa saavansa ruokaa. Silmänräpäyksessä näyttää normaalille. Syö annetun aterian. Lipoo huuliaan pari kertaa ja vilkaisee minua hölmistyneenä, kuin ihmetellen miksi vielä siinä olen.

Tertun tuijotus.

Saman reaktion saa aikaan mikä tahansa Tertun reviirillä muuttuva. Verhojen vaihto, maton vaihto sekä imurin näyttäytyminen. Tertun reviiriin kuuluu kaikki terraariosta näkyvä. Terttu kiukuttelee päivän pari ja sitten tottuu. Ensimmäisenä vuotena vaikutti oman paitani väri. Oli selvästi huomattavissa ero mustavalkoisen tai vihertävän paidan välillä. Nyt jo 5 vuotiaana on sen vertaa tottunut, ettei paita tuo puhinaa enää.

Terttu pullistelee

Terttu on vuosien aikana oppinut juomaan suihkepullosta. Kosteutta suihkuttaessa tulee luokse itse, jos on jano. Se onkin ainoa laatuaan. Terraarion siivous ja muut toimenpiteet ovat täyttä tuskaa. Purrutkin on, kun en varoituksia uskonut. Ja silti, en päivääkään pois vaihtaisi. Terttu ei luonteelleen mitään voi. Kameleontti kun on. On minun tehtäväni muuttaa tapojani Tertulle sopivaksi.

Kaksi muuta kameleonttiani ovat Jacksonin kameleontteja. Aiemmin oli myös toinen Jemeniläinen, Totti, mutta Totti kuoli vanhuuttaan 7 vuotiaana nyt loppukesästä. Siinä oli upea yksilö! Ei voi muuta sanoa. Totin lempipaikka oli olohuoneen ikkunalla sijaitsevassa kiinanruusussa. Siellä lämpölampun alla paistatteli päiviään silloin tällöin. Totti tuli itse luo terraarion oven avatessa ja välillä tuntui kuin olisi hakenut hellyyttä. Tiedän, etteivät kameleontit niin tee mutta silti. Meidän suhteemme oli ainutlaatuinen.

Totti ja minä.
Totilla hampaankolossa jotain..

Tottia jäi iso, iso ikävä sydämeen. Siinä oli omalle kohdalle yksi niistä persoonista, jonka paikkaa ei muu voi viedä.

Mutta, ne Jacksonin kameleontit. Naaras, Elvi, on aika säyseä ja miettiväisen tuntuinen. Ei sähise eikä kihise. On vain ja tarkkailee tilannetta. Antaa ottaa käteen ilman puhinoita. Ennemminkin väistyy kuin hyökkää. En ole joka päiväisesti käsitellyt, koska kameleontithan ovat onnellisimmillaan saadessaan olla reviirillään ihan rauhassa. Eivät ole sylilemmikkejä. Käsittelyn ajatuksena on se, että tarpeen tullen Elvin saisi pois terraariosta ilman päivystyskäyntiä. Mietteissä on parittelu ja joskus terraariokin on hyvä siivota ”kunnolla” ja vähemmän stressiä se kameleontille tuottaa, kun sen pystyy siirtämään pois siivouksen alta.

Elvi
Elvin hännän asento kertoo jännityksestä.

Toinen Jacksonin kameleontti on koiras ja Elvis nimeltään. Molemmat ovat tilattuja Faunattaren kautta. Elvis ei ole myöskään kiukkuinen eikä ole sähissyt kertaakaan minulle. Ennemminkin pyrkii pakoon tai ainakin piiloon kasvien taakse. Aika huomaamattomaksi saakin itsensä niin halutessaan.

Hyvin sulautuu ympäristöönsä.
I´m cool ! 

Elvis on luonteeltaan tosiaan säyseähkö ja sitä piirrettä kannattaa rohkaista esille. Yhdistäessään maittavan ruoan sinuun tulee luottamusta ihmisen kättä kohtaan. Rauhalliset liikkeet on hyvä muistaa. Ennemminkin niin päin, että kameleontti tulee itse luoksesi kuin jahtaat sitä ympäri terraariota. Eli kokemuksen kautta oppineena, varaa aikaa toimenpiteisiin.

Elvis on nuori vielä, noin kuukauden päästä täysi-ikäinen. Luonne voi muuttua vielä tullessaan reviiritietoisemmaksi paritteluaikojen lähestyessä mutta nyt tuntuu vielä leppoisalle ja ehkä hieman vetäytyvälle. Aggressiivisuutta ei ole näkynyt.

Aikoinaan harkitessani kameleonttia lemmikiksi ei minulla ollut aavistustakaan kuinka luonteikkaita ovat. Käytin aikaa tietojen etsimiseen sekä eroja eri lajien vaatimuksissa. Pengoin noin vuoden ajan kahlaten läpi kirjaston eläinhyllyt, liityin herppiharrastajien sivuistoille ja tutkailin netin ihmeellistä maailmaa. Paljon monenlaista ja tasoista tietoa löytyy. Perustietoja on suhteellisen hyvin saatavilla, varsinkin jos taipuu englanti. Yksilöllisempää tietoa ei niinkään. Kuten mainitut luonne-erot. Tiedot kannattaa aina suodattaa oman järjen käytön kautta. Kaikki netistä luettu ei ole totta. Yleisessä tiedossa on eri lajien kotimaat, esimerkiksi Jacksonin kameleontti on syntyjään Afrikan sumuisilta vuoristoilta. Tutustumalla luonnonmukaisiin ilmastoihin saa paljon infoa myös terraarion olosuhteisiin. Vankeudessa se on kameleontin koti ja olosuhteet tuiki tärkeät hyvinvoinnille. Tutustuminen kannattaa aina, olemmehan vastuussa näistä eläinmaailman ihanuuksista on niillä sitten suomut tai karvat.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.