Ilmastonmuutos

Illalla auringon laskiessa taivaan rantaan sävy muuttuu punertavan violetiksi. Kyseessä ei ole kaunein näkemäsi auringonlasku, vaan pakokaasujen iloittelusta ilmakehässä. Ilmastonmuutos aiheuttaa ruttuista naamaa sekä nenän nyrpistelyä. Paheksuntaa ja herkimmillä värin vaihtumista kasvoilla, näin olen kuullut. Ilmastonmuutoksia on monen tasoisia. Pienimmät henkilökohtaisia ja suurimpiin kuuluu otsonikerroksemme tuho, luonnon katastrofit ja kasvihuoneilmiö sekä monien eläinlajien siirtyminen uhanalaisten joukkoon.

Henkilökohtaisen ilmastonmuutoksesi päämaja sijaitsee, missäs muuallakaan kuin, peräaukkosi suulla. Sieltä tasaisin väliajoin tussahtelee metaanikaasuja huoneilmaan ilmastonmuutosta aiheuttamaan. Pieru. Puuppa. Tuhnu. Rakkaalla kaasulla on monta nimeä. Kuten suolisto, niin maapallommekin rutisee liitoksissaan liiallisen kaasun aiheuttaman paineen alla. Henkilökohtaisella tasolla suolistokaasun aiheuttamaan turpeaan vatsaan reagoidaan nopeasti oloa helpottaen. Päästetään pieru. Ja alkaa pähkäily, miksi tai mistä sitä kaasua aina kertyy! Maapallomme vatsavaivoihinkin reagoidaan kyllä mutta hitaasti. Älä huolestu, pelkkä pieru ei vie maapalloamme katastrofin partaalle.

Ei voi koko maailman ilmiöistä murhetta kantaa. Se luo liiallista ahdistusta. Liiallinen ahdistus taas luo mielenterveysongelmia. Mielenterveysongelmat taas vaativat ammattiauttajan apua. Ammattiauttajalle ei pääse ilman ahdistavan pitkää odotusta eli piiri pieni pyörii. Mutta pienin askelin pystyt omalta osaltasi vaikuttamaan ja saat onnellisen omantunnon. Omaan hiilijalanjälkesi korjaamiseen ei auta jalan pesu, vaan järjen käyttö arjessa. Työmatka polkupyörällä tai kimppakyydillä, vältä yksittäispakattuja tuotteita ja lajittele. Oman hiilijalanjäljen pystyy laskemaan.

Tee hiilijalanjälkitestisi täältä

Parisuhteissakin on havaittu vaihtelevaa ilmastonmuutosta. Riidellessä ilmasto kylmenee ja kasvihuoneilmiöön voi törmätä peiton alla, paikoitellen ilmasto kuumenee liiaksi ja lopputuleman jälkeen on pakko raottaa peittoa. Tunnistatko ilmiötä?

Suurin ilmastonmuutoksen aiheuttaja on siis ihmiset. Tämähän on yleisesti tiedossa. Asian tiedoittaminenkin tiedossa, ainakin Suomessa. Se, mikä siitä tekee ontuvaa on mielestäni tiedolla annettu asenne. Kuin Suomen panostuksella pelastettaisiin koko maailma. Järjetön paine Suomi-neidon päällä asuville ihmisille! Ja mitä me olemme koko maailmaan verrattuna? Pelkkä kärpäsen puuppa. Maailman väkirikkain maa, Kiina. Sen se pitäisi olla edelläkävijänä maailmaa säästävässä ajattelutavassa. Eikä teknologiassa.  Popula kävelee hengitys-suojaimet kasvoillaan pystyäkseen liikkumaan ulkona. Ilma on niin saasteista sakea. Tutkijat ovat huomanneet Kiinan olevan tällä hetkellä maailman suurin kasvihuonekaasujen päästäjä ja päästöillä mahdollisesti vakavia seurauksia Kiinan omalle väestölle. Ai mahdollisesti?

Samaten väkiluvultaan 1,25 miljardin Intia. Toinen saasteiden mekka. Aurinko polttaa pellot estäen viljan kasvun ja ihmiset näkevät nälkää. Rajut tulvat kaatavat kaiken mennessään haudaten ihmisiä ja eläimiä raunioihin. Intiassa elelevä Bengalin tiikerin tulevaisuus näyttää heikolle. Sen elinalueet kapenevat vauhdilla. Bengalin tiikerin suojeltu asuinalue Sundarbanin suistoalueen puolet saarista ovat muuttuneet kelvottomaksi asua. Osa on jo upoksissa eli, ellei Bengalin tiikerin onnistu kehittämään itselleen räpylöitä, se hukkuu.

Eniten ahdistusta sydämeen aiheuttaa eläinten kohtalo. Mikä vitsaus se on, että aina viaton ja puolustuskyvytön on se kärsivä? Eläimillä ei sanavaltaa ilmastonmuutokseen ole. Ne pakotetaan vastaanottamaan ihmisen aiheuttamat muutokset. Reagoidessaan elinpiirinsä häviämiseen ne säntäilevät ihmisasutuksiin hätäännyksissään. Vastaanottona ihmisten väkivalta aggressiiviseen eläimeen. Välillä hämmästyttää ihmisen sokeus omaan tekemiseen. Minne unohtuu syy ja seuraus- ajattelun taito! Ehkä on helpompi mieltää eläin aggressiiviseksi kuin ottaa vastaan omien tekojen seuraukset.

Maapalloa voisi verrata karkeasti aivoihimme. Liian täyteen sullottuna käsittelemättömiä haasteita molemmat voivat huonosti. Toiminta takkuaa. Tekeminen menee ristiriitaiseksi, hyvää tarkoittavilla teoilla ajattelemattomat seuraukset. Ajatuksen kulku toimii mutta käytäntöön pano ei. Yhtenä esimerkkinä se että, meiltä lennetään tehden suurta hiilijalanjälkeä lentokoneella Intiaan auttamaan tulvassa kärsineitä ja tulvan on aiheuttanut ihmisen tuoma kasvihuoneilmiö. Polkupyörällä ei ehtine ajoissa vaikka hiilijalanjälki olisi huomattavasti pienempi?

Yksi suurta vääryyttä kärsivä maapallollamme on Amazonian sademetsä. Toisella kädellä viedään suuria plantaaseja mangrovemetsää myyntiin ja raivataan viljelymaita. Toisella kädellä taas osoitellaan, kuinka ainutlaatuinen on. Maapallomme keuhkot. Neliömääräältään käsittämättömän suuri ja täynnä tutkimatonta eläinkuntaa, kasvillisuutta sekä alkuasukasheimoja. Säännöllisin väliajoin uutisiin tulee lööppi Amazoniasta löytyneen uusi alkuasukasheimo tai kokonaan uusi eläinlaji. Ajatella, että maapallollamme sijaitsee paikka missä asuu alkukantaisia ihmisiä ilman mitään kontaktia ulkomaailmaan. Koskemattomia ilman tietoa ympärillä olevasta sivilisaatiosta. Ainutlaatuista! Ja silti havittelemme Kuuhun. Tutkittaisiin nyt edes oma maapallomme ensin, ennenkuin siirrymme viisaudellamme tuhoamaan muita planeettoja. Viidakon kätköistä löytyy lääkkeeksi kelpaavia kasveja, juuria ja yrttejä. Tiedä vaikka löytyisi pysyvästi parantava lääke aidsiin, alzheimeriin tai ykköstyypin diabetekseen. Tällä menolla emme saa sitä koskaan tietää. Meillä on liian kiire huutaa ilmi viisauttamme, että emme tajua samalla tallovamme sitä.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.