Vietnamin syvistä sademetsistä tiensä lemmikiksi löytänyt Kultagekko ( Gecko ulikovskii ) on mielenkiintoinen, hieman harvinaisempi gekkolaji. Suhteellisen vähän aikaa ollut lemmikkinä verrattuna muihin gekkoihin tai matelijoihin. IUCN-listalla vähiten uhattu. Luonnosta tuotuja yksilöitä on paljon mutta nykyään kasvattajat lisääntyvät sekä lisäännyttäminen. Vankeudessa kasvaneiden Kultagekkojen määrä on nousussa. Vasta 1994 laji havaittiin tutkijoiden keskuudessa. Yksi tutkijoista oli harrastelija herpetologi Dmitri Ulikovsky, josta nimikin on peräisin. Kultagekko on puissa kiipeilevä yöaktiivinen matelija. Niiden elämä alkaa valojen sammuttua. Silloin terraariosta kuuluu töminää sekä hypähtelyjen ääniä. Päivisin piilottelevat mielipiilossaan. Yksilöissä on luonne-eroja. Täällä toinen tytöistä on selvästi rohkeampi ja eläväisempi. Toinen hieman enemmän mieltyneempi korkkipuupiiloonsa kuin hyppelyyn. Koiras tuntuu myös rauhalliselta yksilöltä.
Naaraat voi asuttaa keskenään samaan terraarioon mutta koiraat pidetään yksitellen. Koiraat ovat hyvin reviiritietoisia. Pariskunta eli koiras ja naaras voivat myös asua yhteisessä terraariossa. Uusia Kultagekkoja lisätessä pitää tarkkailla alkumetrien yhteiseloa kiusaamisen ehkäisemiseksi. Muista varmistaa piilopaikkojen mahdollisuus. Mieluummin enemmän kuin liian vähän. Sademetsälajina Kultagekko kaipaa saman ympäristön myös terraarioonsa. Kosteusprosentin olisi hyvä pysyä n 70 % yötä päivää. Heittelyitä kestävät jonkun verran. Osa Kultagekoista oppivat juomaan matalasta vesiastiasta mutta veden saanti pitää taata suihkuttelulla, jos astiaa ei hyväksytä. Omille Kultagekoilleni en ole laittanut astiaa, vaan suihkuttelen iltaisin terraarion täysin vettä valuvaksi. Pisaroita jää kasvien lehdille, joista gekot käyvät juomassa. Se on niille luontaista käytöstä. Eihän luonnossakaan sademetsän pohjalta löydy astioita.
Kultagekot ovat hyvin nopeita liikkeissään. Toiset oppivat sietämään käsittelyä mutta onnellisempia ovat mitä vähemmän käsittelyä saavat. Eli ei pienten lasten lemmikiksi! Kultagekoilla on hauras ja herkkä iho, joka ei kestä kovaa kourimista. Hädän hetkellä pudottavat häntänsä sännätessään karkuun. Vihollinen kiinnittää huomion häntään ja gekko saa itsensä turvaan. Häntä voi pudota myös käsittelyn aikana tai jos siihen tartutaan kiinni. Häntä kiemurtelee tovin aikaa putoamisen jälkeenkin. Tynkään kasvaa uusi häntä suhteellisen nopeasti, reilun kuukauden – parin jälkeen. Jos Kultagekkoa on pakko käsitellä tai siirtää, olen huomannut sen käyvän helpoiten rasian avulla. Gekon ollessa terraarion lasissa kiinni, laitetaan rasia Gekon päälle. Sitten terraarion lasin ja rasian väliin hivutetaan rasian kansi rauhallisesti. Näin vältytään ylimääräiseltä stressiltä sekä gekon jahtaamiselta terraariossa.
Terraario
Omassa terraariossani sekä Kultagekko tytöille että kasvamassa olevalle koiraalle on pohjalla ruukkusoraa. Ruukkusoran päällä hyttysverkkoa, jonka päälle laitettu lannoittamattoman turpeen ja mullan sekoitusta. Turve-multaseoksessa elelee hyppyhäntäisten armeija pohjaa puhtaana pitämässä. Ruukkusora toimii siis salaojituksena. Päädyin ratkaisuun, koska tykkään pitää aitoja viherkasveja terraariossa. Tämä mahdollisti niiden istuttamisen ilman rumia ruukkuja suoraan pohjamateriaaliin. Hyväksi todettuja ovat myös kookoskuitu sekä ihan tavallinen talouspaperi. Olen nähnyt myös vahakangasliinoista tehtyjä pohja-alustoja sekä retkipatjasta. Kultagekot eivät siitä niin välitä eli valitse siis itsellesi helpoin ja innostavin ratkaisu.
Yllä olevat kuvat ovat Kultagekko tyttöjen poikasterrasta ja alempi kuva tämän hetkisestä terraariosta. Poikasterraariota asuttaa pieni koiras ( toivottavasti koiras ) , josta olisi tarkoitus tulla tytöille sulho.
Terraariossa tulisi olla korkeutta, onhan kyseessä kiipeilevä laji. Suositeltu koko on 50 x 50 x 80 ( pit. lev. kork ). Jotkut pitävät ruokiakin ylhäällä mutta itselläni kalkki, hedelmä ja jauhomadoille tarkoitetut pienet kulhot ovat terraarion pohjalla. Ne kuuluvat omalta osaltani perustarvikkeisiin, jotka ovat siellä aina. Muut ruokaeläimet, kuten kalkilla pölytetyt sirkat päästän gekkojen metsästettäväksi iltaisin terraarioon. Lämpölampun alla lämmöt tulisi nousta 30 asteeseen ja muualla terraariossa lämpöjen tulisi olla n 22 astetta eli huoneenlämpö. Yöksi lämmöt saavat laskea. Jos käytössäsi on lämpömatto, sammuta se yöksi. Kultagekkojen kohdalla uvb-putken käytöstä ollaan kahta mieltä. Toiset katsovat niiden tarvitsevan putken ja toiset ei. Omassa terraariossa putkea ei ole. Yöeläiminä eivät mielestäni tarvitse sitä samoin kuin jotkut muut lajit. D3- vitamiinin käyttö riittää.
Terraarion kosteusprosentti on tärkeää pitää lajin vaatimissa lukemissa. Tarvittu kosteus auttaa nahanluonnissa sekä saavat osan nesteytyksestään ihon kautta. Kosteustasapaino on tärkeää. Kultagekolla ei ole silmäluomia lainkaan, vaan kosteuttavat ja puhdistavat silmänsä kielen kanssa. Nahanluonnin onnistuminen on lähes elinehto Kultagekoille. Nahanluonnin epäonnistuttua voi vanhaa nahkaa jäädä varpaiden väliin aiheuttaen tulehdusta tai pahimmillaan gekko menettää taikurimaisen kiipeilytaitonsa. Vanha nahka varpaissa hankaloittaa varpaiden karvasukasten imukuppimaista toimimista eikä gekko kykene pitämään otettaan enää liukkailla pinnoilla. Nahanluonnin alkamisen voi aavistella olevan lähellä, jos Kultagekko ei muutamaan päivään kunnolla syö, väri muuttuu harmahtavaksi ja on normaalia piilottelevampi. Oikea kosteustasapaino auttaa myös Kultagekkoja pitämään hengitystiet kunnossa. Pieniä heittelyjä kestävät mutta pidemmällä ajalla kosteuden ollessa pielessä, alkavat ongelmat.
Sisustukseen kannattaa sisällyttää korkkipuupiiloja, oksia sekä kasveja. Kultagekoilla on näkyvissä varpaiden päissä kynnet. Kiipeilevänä lajina kynnet auttavat pysymään rosoisissa puun varsissa kiinni ja kiipeily helpottuu.
Terveys
Loiset ja bakteeritulehdukset ovat yleisimpiä Kultagekkojen terveysongelmista. Ostaessa Kultagekkoa kannattaa kiinnittä huomiota gekon olemukseen, hengitykseen, ihon kuntoon sekä häntään. Kultagekon terve olemus on säikky. Sen kuuluu omata terve itsesuojeluvaisto ja singahtaa karkuun kiinniotettaessa. Poikkeuksena kauan lemmikkinä ollut ja ihmiskäteen tottunut. Suu auki hengittäminen on hälyyttävää ja kertonee hengitysteiden tulehduksesta. Ihon tulisi olla kimmoisa ja ehjä. Kainaloiden tai nivustaipeiden alueilla ei saa olla punaista, rohtuneen näköistä ihoa. Varpaiden välissä ei saa olla vanhaa nahkaa. Häntä toimii rasvavarastona ja sen myötä hännän kunto kertoo paljon Kultagekon terveydentilasta. Häntä ei saa olla luiseva ja lonkkaluiden ei tulisi erottua nahan alta. Jos tiedossa on, että Kultagekko on syönyt hyvin mutta silti luiseva eikä ravinto tunnu imeytyvän, saattaa kyseessä olla sisäloiset. Suosittelen näyttöä eläinlääkärille. Ammattilaisena osaa annostella oikean määrän loishäätöä pienelle eläimelle. Omassa terraariossa tulee kiinnittää huomiota ilmanvahtuvuuteen. Hyvällä ilmanvaihtuvuudella ehkäisee ihon bakteeritulehdukset, jotka herkästi pesiytyvät iholle korkeissa kosteuksissa. Terraarion lämmöissä ja kosteuspitoisuuksissa bakteerit räjähtävät kasvuun saadessaan yliotteen. Ensiapuna kainaloihin pesiytyneen bakteerin kukistamiseksi voit käyttää betadine-vesi liuosta sekä hoitaa elinolosuhteet kuntoon. Useimmat matelijat kantavat salmonella bakteeria eli muista pestä kätesi terraarion huoltamisen tai gekon käsittelyn jälkeen. Käsien pesua suositellaan myös ennen, ettet kuljeta käsissäsi gekolle bakteereita.
Ruokinta ja vitamiinit
Poikasina Kultagekot harvemmin huolivat hedelmiä mutta vanhetessaan ne maistuvat. Monipuolinen ruokinta on hyväksi, tietysti. Ruokaeläimet kannattaa ruokkia ennen tarjolle laittoa monipuolisesti. Proteiini on tärkeää ja nimenomaan kasvisproteiini. Tähän tarkoitukseen spirulinajauhe on mainio! Kenttäsirkat, jauhomadot, buffalomadot, vahakointoukat, sotilaskärpäset, kärpäsentoukat sekä kärpäset ovat maistuvaa ruokaa. Lisänä sokerittomia pilttisoseita ja tuoreista hedelmistä maistuvia ovat mango, papaya, päärynä, banaani. Soseutettuna matalasta astiasta tarjoiltuna gekot käyvät lipomassa niitä. Hedelmien päälle kannattaa sirotella kalkkijauhetta lisäksi. Mielellään D3- vitamiini lisällä. Myös hunaja on maistuvaa. Omia seoksiakin voi ruoaksi tehdä, joissa sekoitettuna lihaa ja hedelmiä vitamiineineen. Yöaktiivisia kun ovat, kannattaa ruoka laittaa tarjolle illalla ja ottaa aamulla syömätön ruoka pois pilaantumasta. Kalkkia lisätään ruokaan joka aterialla, varsinkin naaraille jotka tarvitsevat sitä muninnassa ja monivitamiinia kaksi kertaa kuukaudessa. Ylimääräinen kalkki poistuu elimistöstä ulostamisen mukana.
Ylläolevassa kuvassa tyttöset kurkkii korkkipuupiilon takaata ja toisessa kuvassa terraario edestä päin.
Yleistä tietoa
Kultagekot elävät keskimäärin 10 vuotiaksi. Koiraista kasvaa aikuismitoissa noin 20 senttisiä häntä mukaan lukien. Naaraat jäävät hieman pienimmiksi sekä siroimmiksi. Naaraiden perusväri on oliivinvihertävä selkä ja vatsa sekä jalat vaaleat. Silmät ovat meripihkan väriset ja pupillit yöeläimille tyypillisesti pystysuorat. Naaraiden takaraivolla molemmin puolin päätä sijaitsee ”onkalot” , joihin varastoituu kalkkia munintaa varten ja muninnan jälkeen tyhjenevät. Koiraiden värityksessä selkä on kullankeltainen, johon perustuu värinsä mukaan suomenkielinen Kultagekko sekä englanninkielinen nimitys Golden gecko tai Lemon gecko. Koiraiden vartalosta kasvaa vantterampi ja hieman suurempi kauttaaltaan. Koiraat tunnistaa helpoiten reisien alapinnan rauhasriveistä ( preanaalirauhasista) joita on 10-15 kappaletta. Sukukypsässä iässä hännän tyveen kasvavat myös kivekset. Naarailla näitä rauhasia ei ole.
Molemmilla sukupuolilla on selässä harvakseltaan heikosti erottuvia vaaleita ja ohuita poikkijuovia. Ennen aikuisuutta sukupuolieroja on äärimmäisen vaikeaa erottaa. Kaikki näyttävät vain naarailta. Kultagekko tullessaan uuteen ympäristöön voi olla syömättä pari-kolmekin viikkoa. Vie aikansa tottua ympäriltä kantautuviin uusiin ääniin ja ihmisiin. Malta odotella vain rauhallisesti. Anna ruokaeläinten olla terraariossa ja vaihdat ne vain tuoreisiin välillä. On hyvä myös muistaa ennen Kultagekon terraarioon asuttamista vielä tarkistaa kaiken tarpeellisen olevan siellä. Kotiutusaikana pitää pyrkiä siihen, että kotiutuminen tapahtuu rauhallisissa merkeissä ilman turhaa terraarion kopelointia.
Lisääntyminen
Koiraan ja naaraan eläessä yhdessä parittelu tapahtuu omia aikojaan. Helpoiten talvilevon jälkeen, jolloin lämmöt hieman nousevat taas, herää paritteluhalukin. Terraario-oloissa talvilevon voi luoda päivää lyhentämällä, ruokinnan vähennyksellä ja pienoisella lämpöjen laskulla. Keväällä taas päinvastoin kuten luonnossakin. Mukaillen Vietnamin sadekauden alkua. Jos taas koiras ja naaras ovat olleet erillään, kannattaa tutustuttaminen tehdä tarkkailevan silmän alla. Kultagekot päästelevät sirkuttavaa ääntä paritteluajan lähestyessä. Sirkuttelulla kutsutaan kumppania. Yksilöllisiä eroja on, toiset voivat olla äänekkäitäkin ja toiset hiljaisia.
Sukukypsyys alkaa näkyä 9-12 kuukauden iässä kunnolla. Parittelun jälkeen naaras munii munat terraarioon. Kultagekot ovat munanliimajia eli munat kiinnittyvät tiukasti alustaansa. Munia tulee 1-2 kappaletta. Munien irroittaminen on lähes mahdotonta ehjänä. Haudontaan on olemassa muutama eri vaihtoehto. Munat voi jättää terraarioon. Kultagekko naaraat voivat olla suojelunhaluisia muniaan kohtaan ja joskus jopa pieniä poikasia kohtaan hetken. Tai munien päälle voi suojaksi laittaa rasian, johon on tehty reikiä ilmanvaihdon mahdollistamiseksi. Tai, jos mahdollista siirtää munat + alustan erilliseen hautomoon. Hautomoa suositellaan, koska siinä on parhaiten mahdollista saavuttaa suositellut haudontaolosuhteet. Haudonta-aika on 60-100 päivää riippuen lämpötilasta.
Parittelusta ja haudonnasta kerron myöhemmin tarkemmin, kunhan tuo tyttöjen sulho kasvaa sukukypsyyteen ensin. Oma kohtaista tietoa saan siis silloin vasta ja pystyn jakamaan kokemukseni myös sinulle.
Maanantaikappale 