Naurustoori

Paskan määrä on vakio, sanotaan. Naurun määrää voit säädellä mielesi mukaan. Huumori on lääke moneen. Huumoria löytää tilanteesta kuin tilanteesta, niin halutessaan. Tosin, hautajaisissa kannattanee kunnioittaa vainajaa mutta ymmärsit pointtini? No niin. Pikkareiden tirskuläppä kohilleen välttyäksesi kosteusvaurioilta ja huumoria kohden.

Nauraessa vakavillekin asioille antaa se kieron tyydyttävällä tavalla voimaa. Tunteen siitä, että sinä hallitset tilannetta eikä se sinua. Naama itkusta soikeana murheen keskellä olet valmiiksi altavastaajan roolissa. Naurulla ja huumorilla värittäen pystyy vaikuttamaan siten, että raskainkin asia on kevyempi sielussa kantaa.

Omien kokemusten esiin nosto tai niille nauraminen, ei tarkoita itsesäälissä rypemistä tai määkimistä suu vaahdossa. Huomionhakuisuuteenkaan sitä on turhaa sekoittaa. Omien kokemuksien paloihin pilkkominen ja pala kerrallaan ratkominen on tärkeä matka. Huonoilla hetkillä revittely on parhaimmillaan terapiaa ja syviäkin solmuja avaavaa, jonka aikana nousemme omille jaloillemme. Sen on tarkoitus olla rakentavaa, ei hajoittavaa. Hajoittavaa, omasta mielestäni on, nimitykset joita masennuksesta käytetään. Ihan mieli mustana, lamaantunut, depressio tai loppuun palanut. Ensinnäkin, depressio kuulostaa prässätylle. Ja toiseksi, loppuun palanut kuulostaa kuin ei syttyisi enää.

Vapauttavaa kikatusta tai tirskuvaa hihitystä. Tyyli on vapaa. Tärkeintä on nauraa itsellesi, muille, tilannekomiikalle. Noh, mitä niitä listaamaan kunhan naurat. Oma nauruni ei ole ehkä kaikista sievin tai hiljaisin. Päinvastoin. Kuulostaa aasin hiihattamiselle useimmiten. En välitä. Olen jo litroittain vuodattanut kyyneleitä elämäni aikana. Itkenyt itseni nestehukan partaalle vain nähdäkseni, heti silmien turvotuksen laskettua, asioiden pysyneen ennallaan.

Säikähdin tajutessani suupielet alaspäin venyneenä, että lisäkarvoituksen kanssa tulisin eläkeiässä näyttämään mursulle. Se riitti. Otan mieluummin naururypyt ja tirskuläpän pikkareihin. Positiivisemman asenteen kautta oppii huomaamaan, kuinka ensin pahaa mieltä aiheuttavat asiat käsittelyn jälkeen muuntuvat voimaksi. Ja se voima on käänteentekevä ja eheyttävä mahdollisuus, sen myötä seuraavat haasteet elämässäsi on kerta kerralta helpompi kukistaa.

Taattua Fingerporin laatuhuumoria.
Taattua Fingerporin laatu huumoria.

Alla myös muutamia omaan huumorihermoon kolahtaneita vitsejä. Toivottavasti aiheuttavat sinullekin yhtä suuret kosteusvauriot silmiin kuin itselleni.

-Mitä puutarhuri sanoi vaimolleen?   ”Multa tuli jo.”

-Muut meni yli, Mohammed ali.

-Millainen on köyhän miehen viagra? Vaimo haukkuu pystyyn.

-Mitä eroa on ruotsalaisella miehellä ja jääkaapilla? Jääkaappi ei pieraise, kun sieltä ottaa munan ulos.

-”Äiti, mikä on orgasmi ?”    -” En minä tiedä, kysy iskältä.”

-Mies osti kaupasta hanskat. Myyjä kysyi: ” Panetteko pussiin vai vedättekö heti käteen ?”

-Mitä lohikäärme sanoi nähdessään ritarin? ” Ei taas purkkiruokaa !”

Se, mitä nuo kirjoitetut pikkutuhmat vitsit kertovat kirjoittajansa mielikuvamaailmasta, jääköön arvoitukseksi.

Hymy, hyväntuulisuus ja nauru tarttuvat. Niinkin pienellä eleellä kuin hymyllä voit valaista toisen päivää.  Nauru ruokkii huumorihermoa ja huumorihermon kasvamisella jaat hyväntuulisuutta. Anna naurusi raikua! Mielenterveytesi voimistuu. Hmmm, älä kuitenkaan julkisilla kulkuneuvoilla liikkuessasi. Vaikutus ei ole toivottu. Toki sekin vaikuttaa mielenterveyteesi ulkopuolisten ajatuksissa. Mutta positiivisesti? Ei ole takuita.

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.