Aika hurahtaa sekä rahat

Jacksonin kameleontti ( T.j.xantholophus ) vauvat täyttävät tänään 12 viikkoa. Aika hurahtanut viuhuen kohti syksyä ja kohta on myös talous pakkasella. Pätäkkää uppoaa pikkuisten ruokaeläimiin useampi euro kuukaudessa, siitäkin huolimatta että kasvatan hedelmäkärpäset itse. Pääosin. Hieman rytmittämisongelmaa on, myönnän. Paniikinomaisesti ajattelen niiden tipahtavan hengiltä, jos hedelmäkärpäset eivät lisäännykään. Samaan aikaan Faunattaresta on kärpäset loppumassa ja ja ja…

Otetaan pari askelta taaksepäin. Tuo panikointi on aivan väärä lähestyminen. Useimmiten ensimmäinen reaktio mutta kannattaa silti vetää nenän kautta syvään henkeä keuhkot täyteen ja puhaltaa suusta ulos sekä ajatella hetki. Toki pikkuiset tarvitsevat paljon energiaa mutta eivät ne päivässä tai parissa kuole. Jos kuolevat, niin alun perinkin veikkaisin niissä kuukahtaneissa olleen jotain vialla. Panikointi tuo vain hätäisesti tehtyjä johtopäätöksiä, jotka saattavat pahentaa tilannetta.

Omalla kohdalla tilanne alkaa näyttämään jo valoisammalle, koska nyt suuhun mahtuu jo s-koon sirkkaa ja buffalomatoa. Pienemmille menee edelleen hedelmäkärpäsetkin. Buffalomadot on hyvä hätävara muun ruokakadon iskiessä syystä tai toisesta mutta buffalomatoja ei kannata pitää tarjolla jatkuvasti. Niiden kiniinikuori saattaa olla pienen ruoansulatukselle iso pala purtavaksi. Ruoan kulutus on hurjaa. Eikä ihme, jos 19 vauvasta jokainen popsii päivässä n 10 sirkkaa, matoa tai kärpästä. Ei tarvitse olla Einstein laskeakseen, että puhutaan sadoista parin päivän sisällä.

Yksi hedelmäkärpäsrasia eläinliikkeestä ostettuna maksaa n 11.95 e ja yksi rasia ei todellakaan kauaa kestä. Riippuu vauvojen määrästä tietysti. Kun ostaa kasvatus-setin, jonka hinta oli n 44 e säästää useamman euron jatkossa. Kasvatus-setti sisältää rasiat kansineen, kookoskuidun sekä ruokaseosjauhepussin. Ota haluamasi määrä rasioita käyttöön joiden pohjalle teet jauheesta seoksen. Sitten kookoskuitua tuppo päälle. Toisesta rasiasta jaetaan hedelmäkärpäsiä n 6-10 kpl jokaiseen purkkiin ja kansi kiinni. Setissä on mukana myös vaahtomuovin palat, jotka tulevat kannessa olevan reikään ja toimivat ilmanvaihtokanavana.

Normi huoneenlämmössä uusi sukupolvi hedelmäkärpäsiä syntyy n reilussa kahdessa viikossa. Kuvan purkissa on osa kuoriutuneita ja osa vielä koteloituneina.

Itse koin haastavaksi miten saada kärpäset rasioihin ilman päivän mittaista löytöretkeilyä niiden levitessä kulovalkean tavoin kannen auetessa. Itselleni parhaaksi tavaksi koin pakastuksen. Hedelmäkärpäsrasia pakkaseen muutamaksi sekunniksi, että hieman kohmettuvat. Silloin ne ovat helpompi kopautella rasiasta omiin rasioihisi ja nopeasti kannet päälle. Sitten vain odottelemaan. Kuoriutumisprosentti on ollut hyvä.

Muutaman alku kuoleman jälkeen omat xantholophus- vauvani ovat voineet hyvin. Kop kop! Ei saisi liiaksi kehua, koska isoin vaara ei ole ohi. Kuolemia voi vielä tulla. Olen kuitenkin ylpeä. Kaikki ovat luoneet nahkansa jo kerran ja suurin osa kahteen kertaan. Koko eroa on aika paljon mutta kaikki ovat tuplanneet kokonsa. Kaikki ovat myös koiraita. Pienet sarven alut näkyvät hyvin. Se, että ovat koiraita, ei helpota omaa työtäni yhtään. Kohta saan miettiä miten jaan ne vielä uudelleen, ettei stressitaso nouse liiaksi reviiritietoisuuden myötä. Vielä ovat olleet sopuisasti kaikki ilman pullisteluja.

Kalkkia olen lisännyt ruokaan, toivottavasti sitä on myös mennyt oikeaan osoitteeseen, eli pikkuisten masuun. Haastavaa on ollut hedelmäkärpästen kanssa vitaminointi. Siinä olen kohdannut saman ongelman, kuin rasioihin jaossakin. Hedelmäkärpäsrasian kansi aukeaa ja puff! Sekunti, eikä kärpäsiä enää ole, vaikka kuinka kopistan rasiaa tiputtaakseni ne pohjalle ennen avaamista. Olen päätynyt siihen, että avaan rasian terraariossa, puhaltelen kärpäset käsivarsistani terraarioon ja ripottelen kalkkijauheen rasiassa jäljellä olevien kärpästen päälle. Sain vinkin, että kärpästen vitaminointi on helppoa, kun laitat ne ensin erilliseen ruokinta-astiaan. Tein niin ja vitamiinit perään. Mutta astiassa oli pelkkä vitamiinijauhe…

Olen ruokkinut monipuolisesti banaanilla, porkkanalla, mansikoilla, pensasmustikoilla, nektariinilla, omenalla, yrteillä ruokaeläimet. Luottaen siihen, että siitä kulkeutuu luontaisesti pikkuisille ravinteita ja keskittynyt kalkin saamiseen vain. Käytän Rebashyn tuotteita kaikille matelijoilleni, niin myös pikkuisille. Rebashyn calsium without vitamin D.

Nyt s-koon kenttäsirkan myötä tämäkin helpottunee. Kaikista tärkeimmäksi on kuitenkin osoittautunut kosteus, kuten aiemmin jo mainitsinkin toisessa postauksessa. Terraarioissa on kosteusprosentti koko ajan 70-80 % yötä päivää. Lisäksi suihkepullolla suihkutan 2-3 x päivässä. Pienet xantholophukset ovat oppineet hakeutumaan kostean sumun alle. Kosteuden merkityksen tajutessani loppuivat kuolemat. Aiemminkin kosteus tosiaan oli mutta nyt sitä on ropissut. Jatkuvan sumun keskeltä ropisee välillä sadetta. Se on Jacksonin kameleontille tärkeää. Hengitykselle, iholle, ruoansulatukselle ja silmille.

Naaraani, Elvi, näyttää jälleen sille kuin voisi synnyttää. Syö hyvin mutta on levoton ja pullea. Jacksonin kameleonttien tiedetään voivan varastoida spermaa hedelmöittääkseen itse itsensä, kun olosuhteet ovat hyvät. Sekin on tiedossa, että synnytyksestä kolmen kuukauden päästä voi tulla uusi jälkikasvu mutta olin hieman siinä uskossa, että vaatisi uudelleen astutuksen koiraalla. Elviä säälien en sitä ole tehnyt, koska synnytys on hurja rasite naaraan elimistölle enkä halunnut näin pian asettaa Elviä siihen.

Kovin pullealta Elvi näyttää. Värikin on normaalia tummempi ollut muutaman päivän. Nahanluonnin rippeet näkyvät vielä. Nähtäväksi jää tuleeko uusia vauvoja.

Jos tulee, niin itsevarmempana lähden uuteen seikkailuun. Vaikka kuinka olin lukenut tietoja niin kaikki on kuitenkin täysin eri kokea itse. Epävarmuus, onnistumisen riemu, Elvin synnytyksen näkeminen, vauvojen kasvu ja hupenevat eurot. Mielenkiintoiset kolme kuukautta on takana.

2 vastausta artikkeliin “Aika hurahtaa sekä rahat

  1. Poikaset kannattaa siirtää omiin terraarioihin viimeistään 3 kuukauden iässä, mielellään jo kahden kuukauden. Vaikka pikkuisilla ei stressin oireita vielä näkyisikään, niin samassa terraariossa asuttaminen heijastuu jo valitettavasti eläinten vointiin. Kokoero poikasten välillä kertoo jo, että dominoivat syövät ja kasvavat vauhdilla, kun taas aremmat alistuvat yksilöt jäävät vähemmälle ravinnolle ja kasvu hidastuu. Alistuvat yksilöt todennäköisesti jäävät myös vähälle UV-säteilylle, kun dominoivat hallitsevat paistattelupisteitä. Tämä on se haastavin puoli kameleonttien kasvatuksessa, jokaiselle poikaselle olisi löydyttävä oma terraario UV- ja lämpölamppuineen. Meilläkin kun parhaillaan on ollut 33 poikasta kerrallaan, niin ymmärrän, että on hyvin haastavaa ja valitettavasti kallista, mutta lämpimästi suosittelen pikaisesti järjestämään nuorukaisille omat tilat 🙂 Jos haluat, niin mielelläni jaan meidän kokemuksia pikkuisten kasvattamisesta 🙂

    Tykkää

    1. Hei! Ja kiitos kommentistasi. Onko sinullakin Jacksonin kameleontteja kasvatuksessa? Hyviä huomioita sinulla ja olen itsekin tietoinen näistä faktoista ja ne on kieltämättä haastavaa toteuttaa. Ihan kaiken kautta mietittynä. Tilan puute, valaistukset, terrat ym. Mielelläni kuulisin / lukisin kokemuksistasi =)

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.