Sovittelijamuijan hillotut tunteet

Jalka vispaa hermostuneesti laminaattilattiaa ja katse kiertää pitkin kalmanvärisiä seiniä. Teennäisesti hymyileviä kasvoja repaleisissa julisteissa muistuttamassa elämän hymyilevästä hehkusta. Tuijotan julistemuijan silmiin miettien, ylettyykö hymy silmiin asti. Puutuva perse penkissä muistuttaa vastaanoton olevan taas myöhässä. Psykiatrian vastaanoton tuolit ovat nähneet ja vastaanottaneet syliinsä monenlaista sekä kokoista jännittynyttä perää, kellertävät tahrat kulahtaneessa kankaassa todisteena siitä. Vastapäinen … Jatka lukemista Sovittelijamuijan hillotut tunteet