Kappale kotia

Muutimme 2016 pienempään asuntoon eli nykyiseen kotiimme. Isommat lapset asuivat jo omillaan, Heidi omassa kodissa ja Aki omillaan tukiasunnossa. Aaro asuu kotona vielä. Muutto oli haikeaa. Vanhan kotimme seinät olivat kuulleet ja nähneet iloa sekä surua. Sielumme.

Uskomaton määrä tavaraa kerääntyy 14 vuodessa. Ja aivan turhaa paljon. Itse muutto vei pari päivää mutta esivalmistelut tavaroiden karsimisineen vei aikaa sekä hermot. Kodin neliöistä tippui lähes puolet, 92 m -> 56 m kaksioon. Uuden asunnon pohjapiirrosta viilattiin millilleen saadaksemme mahtumaan parisängyn, sohvan sekä kaksimetrisen akvaarion pieneen olkkariin ( 4,5 m x 4 m x 4m )

Olimme ennen varsinaista muuttoa käyneet merkkaamassa lattiaan paikat maalarinteipillä kalusteille. Oli hyvä keino varmistaa niiden varmasti mahtuvan, vink vink! Vaadittiin paljon mielikuvitusta, miestyövoimaa ja mielenterveyttä.  Nyt pari vuotta takana. Tavarat hakeutuneet omille paikoilleen, opittu elämään nenät vastakkain tilan vähyydestä johtuen sekä mielenterveysmittarikin täyttynyt taas. Kotiutuminen on hienolla mallilla ja uusia muistoja luotu näiden seinien sisällä. Tosin edelleen ikävöin ”omaan” kotiin.  Ehkä tästäkin muodustuu vielä se sydämen paikka, hyvällä alulla ollaan jo.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.